Juhani Viiste
.jpg)
Juhani Oskari Vihtori Viiste (vuoteen 1930 Vikstedt; 20. huhtikuuta 1890 Käkisalmi – 29. joulukuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka suunnitteli rakennuksia pääasiassa Viipurin läänin alueelle.[1]
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viisteen vanhemmat olivat vaivaistalon johtaja Nikolai Frans Oskar Wikstedt ja Matilda Charlotta Lindberg. Hänen veljensä oli piirtäjä Topi Vikstedt.[2] Viisteen ensimmäinen vaimo vuodesta 1926 oli Antonia (Nina) Belavin ja toinen vuodesta 1949 Anna Louise Strandberg. Viiste pääsi ylioppilaaksi Viipurin suomalaisesta reaalilyseosta 1908 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1915. Hän toimi yksityisenä arkkitehtina Viipurissa 1915–1939 ja Viipurin apulaislääninarkkitehtina 1924–1929. Hän oli myös Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulun sommittelun ja tyyliopin opettajana Viipurissa 1916–1922. Viiste kuului Viipurin kaupunginvaltuustoon 1920–1926 ja 1932–1933. Sodan jälkeen Viiste oli rautatiehallituksen ylimääräisenä arkkitehtina 1947–1949.
Töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suvantolan ja Liimatan kartanot, 1916–1921
- Oy Hansan toimitalon uusiminen, Äyräpäänkatu 11, Viipuri, 1918 (Vilho Kolhon kanssa)
- Konsuli Kalle Julius Aapron (ent. Grönroos) huvila, Horttana, 1920
- Lappeenrannan poliisilaitos, 1923
- Tuomiokapitulin talon uusiminen, Vahtitorninkatu 22, Viipuri, 1925
- Käkisalmen VPK:n talo, 1927
- Vornan taistelun muistomerkki, Pielisjärvi, 1928[3]
- Savo-Karjalan Osake-Pankin talo, Karjalankatu 14, Viipuri, 1929 (Paavo Uotilan kanssa)
- Lappeen Marian kirkon restaurointityöt, 1929[4]
- As. Oy Jyrkännousu, Suonionkatu 15, Viipuri, 1929–1931
- Ortodoksisen kirkon hallintotalo, Sortavala, 1930–1931
- Haminan kauppahalli, 1931
- Nastolan kirkon muutostyöt, 1935
- Omaisten hautamuistomerkki, Ristimäen saksalais-ruotsalainen hautausmaa, Viipuri, 1936
- Lemin kirkon tapuli, 1936
- Suistamon kreikkalaiskatolisen seurakunnan talo, 1939
Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kaupunkien vanhaa rakennustaidetta. 1926
- Viihtyisä vanha Wiipuri. WSOY 1943, 4. painos 1994
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Meurman, Otto-Iivari: Viipurin arkkitehdit, s. 181–185. (Arkistoitu – Internet Archive) Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta 1976. ISBN 951-95402-2-9
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 9, p. 1505. Otava 1967.
- ↑ Pohjois-Karjalassa vuosina 1618–1918 käydyt taistelut ja niiden muiston kunnioittaminen. Pohjois-Karjalan suojeluskuntalainen, 25.4.1936, 13. vsk, nro 4, s. 81–82. Joensuu: Pohjois-Karjalan Sk- ja Lotta-Svärd-piiri. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.8.2021.
- ↑ Lappeen kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY. Museovirasto. Viitattu 26.11.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
